Keski-ikäisyys ja –luokkaisuus. Tunkkainen ja seisova arki, tikkuinen perhe-elämä, josta täytyy ponnistaa seuraavaan tylsään päivään toimistossa ja pesutuvassa. Mikään muu ei katkaise päivien ja vuosien virtaa paitsi satunnaiset syrjähypyt ja riitely puolison kanssa.
Amerikkalaisen keskiluokkaisen perheen ahdistus ja tyhjyys näyttää kiehtovan elokuvan ohjannutta Sam Mendesiä, jonka ohjaustöihin kuuluu myös vuonna 1999 valmistunut American Beauty. Keiton ainekset ovat periaatteessa jälleen samat: päähenkilöt tukehtuvat lähiöönsä samalla, kun ihmettelevät, miksi ja kuka päättää, että ihmisen on luovuttava unelmistaan perhe-elämän myötä. Wheelerin perheen vaimo April on muinaisen näyttelijänuransa starttiviivalle jässähtänyt kotirouva, mies Frank painii tuntihotellissa ruokatunnilla nuoren naispuolisen työkaverin kanssa ja yrittää parhaansa mukaan tainnuttaa kaukokaipuunsa. Näistä aineksista rakentuu vuoden 1955 amerikkalaiseen keskiluokan kulisseihin sijoittuva, Richard Yatesin jo vuonna 1961 kirjoittamaan kirjaan perustuva traaginen tarina. Kun pariskunta alkaa kyseenalaistamaan keskiluokkaista elämänmuotoa ja suunnittelemaan unelmansa toteutusta (jonka tarttumapinta vaikuttaa alun alkaenkin epärealistiselta), lähtee tarina kulkemaan vääjäämättömästi kohti katastrofia. Raivon ja keskinäisen vihanpidon patoutuessa ja hetkittäin purkautuessa ja haaveiden törmätessä reaalimaailmaan tapahtuu lopulta jotain peruuttamatonta.
Kate Winsletin ja Leonardo DiCaprion lisäksi loistavaa roolityötä tekee Michael Shannon, jonka tulkitsema psyykkisesti järkkynyt naapuri päästelee suustaan sensuroimattomia tulkintoja pariskunnasta ja heidän elämästään. Vaikka elokuva ajallisesti sijoittuu amerikkalaisen unelman keskiöön 1950-luvulle, voi kysyä, ovatko päähenkilöt lopultakaan niinkään aikakautensa ja sen vaatimusten kuin oman persoonallisuutensa vankeja.
(Maaret T.)
Kommentit